Historia

Mistä kaikki alkoi

Kameraseuran hallitus vuonna 1987

Rauman Kameraseura ry:n johtokunta 1987 vasemmalta lukien: Pekka Urponen, Juha Pääkkönen (pj), Juha Punkari, Henrik Rantanen ja Nils Nyman

Yli 70-vuotias seuramme on kokenut vuosien varrella monenlaisia vaiheita, ja niistä kerrotaan tällä sivulla…
Sivun tekstit on poimittu seuramme 50-vuotisjuhlajulkaisusta sekä muutamasta uudemmasta dokumentista.

Rekisteröintianomus

Vuosikertomus 1938

Innolla alkuun

Kameraseuran perustava kokous oli maaliskuun kolmas päivä 1938 kahvila Mustassa Karhussa. Paikalla oli seitsemän innokasta valokuvauksen harrastajaa: J.T. Raunio, O. Mantere, N. Puro, L. Nieminen, E. Anttila, V. Raunio ja K. Sunila. Seuran nimeksi päätettiin Rauman Kameraseura r.y. ja kotipaikaksi Rauman kaupunki. Puheenjohtajaksi valittiin J.T. Raunio. Yhdistysrekisteriin Rauman Kameraseura r.y. hyväksyttiin 10.05.1938.

Jäsenmäärä oli perustamisvuonna tiettävästi vain jo mainitut seitsemän ”urhoollista”, mutta seuraavana vuonna eli 1939 jäseniä oli jo 19 henkeä. Jäsenmaksun suuruus oli 15 markkaa. Seuraavana vuonna jäsenmäärä oli hieman heikentynyt, lukumäärän ollessa 15.

Sota syttyy

Ymmärrettävistä syistä vuoden 1940 jälkeen ei kameraseuran arkistoista löydy maninintoja. Kamera vaihtui monella kivääriin ja valokuvia otettiin vain rintamalta perhealbumeita varten muistokuviksi.

Sodan jälkeen seurasi pitkä rakentamisen ja parantamisen aika, jolloin ei kameraa ehditty juuri ajatellakaan. Se oli ylellisyystavara, jonka hankkimista siirrettiin tarpeellisempien edestä.

Uni päättyy

Yli kymmenen vuotta ehti kulua sodan päättymisestä, ennen kuin sanomalehti Länsi-Suomen aloitteesta kutsuttiin kokoon paikkakunnan innokkaat valokuvauksen harrastajat… Kokouksen avasi toimituspäällikkö Walter Jokinen todeten, että Länsi-Suomen julistaman ”Paras kesäkuvani” -kilpailun saavuttaman suuren suosion perusteella Raumalla pitäisi olla aktiivinen kameraseura. Hän mainitsi kuitenkin myös sen, että uutta kameraseuraa ei voidakaan perustaa, koska sellainen on jo vuonna 1938 perustettu. Länsi-Suomessa ollut virheellinen ilmoitus seuran perustamisesta olikin näin ollen muuttunut kameraseuran toiminnan jatkamisyritykseksi.

”Henkiinherättämiskokous” pidettiin 06.11.1955, ja seuraavan päivän Länsi-Suomi kertoi paikalla olleen viitisenkymmentä asiasta kiinnostunutta, vaikka todellinen määrä oli 22 henkilöä.

Vuosikokous pidettiin kaksi viikkoa myöhemmin ja niin 15 vuotta kestänyt ”uni” oli päättynyt. Vuoden 1955 jäsenmaksuksi päätettiin 100mk ja jäsenmäärä oli samaisena vuonna 27 henkilöä.

Samanaikaisesti anottiin Suomen Kameraseurojen Liiton jäsenyyttä ja se myös myönnettiin 01.01.1956 alkaen. Tällöin oli liiton jäsenyhdistysten määrä 42 kameraseuraa. Yhdistysrekisteriin seura hyväksyttiin uudelleen 23.03.1956.

Toiminta käynnistyi vilkkaana erilaisten kilpailujen ja näyttelyiden voimin. Myös Kameralehteä tilattiin parina ensimmäisenä vuonna melkein jokaisen jäsenen voimin. Seuran toiminta saatiin vilkastumaan eri yhteisöjen, firmojen ja yksitystenkin antamisen lahjoitusten turvin. Vuoden 1956 jäsenmäärä oli 36 henkeä ja jäsenmaksun suuruus 250mk.

Seura saa oman merkin

Johtokunta päätti kokouksessaan 25.02.1957 julistaa seuran jäsenistölle kilpailun seuran merkistä, jota käytettäisiin mm. sanomalehti-ilmoituksissa. Tämän vuoksi katsottiin että merkin tulisi olla heraldisesti yksinkertainen. Kilpailun voitti Heikki Heimalan ehdotus, toiseksi tuli J.Anttilan ehdotus.

Näyttelyt

Seuran ulospäin näkyvimpänä toimintana ovat aina olleet näyttelyt, ja ensimmäisen näyttelyn valmistelu alkoikin välittömästi seuran henkiinherättämisen jälkeen. Vuonna 1957 Kansalaisopistolla pidetty näyttely olikin menestys. Valokuvia oli esillä kaikkiaan 248kpl, joista ulkomaisten osuus oli 88kpl. Tilaisuudessa esitettiin jatkuvasti diapositiiveja sekä äänielokuvia, joista voisi mainita koko maailmassa tunnetun The Family of Man -valokuvanäyttelyn esitys. Näyttelykävijöitä oli n. 600!

Heti seuraavana vuonna seura vietti 20 -vuotisjuhliaan mm. näyttelyn voimin. Ko. näyttelyssä oli omien vuosikilpailukuvien lisäksi esillä mm. edustava hollantilainen kuvakokoelma.

Seuraava näyttely järjestettiin vuonna 1960, jonka jälkeen seuran näyttelyinnostus väheni. Kuvia siirryttiin esittelemään pankkien tiloihin, lähinnä näyteikkunoihin.

Vuoden 1973 lopulla järjestettiin taas laaja näyttely taidemuseossa. Näyttelyssä oli 70 mustavalkoista ja väripaperikuvaa sekä lisäksi dioja. Sekä Länsi-Suomen että Turun Sanomien arvostelut olivat myönteisiä. Yleisöä kävi n. 800-900 henkilöä.

Ulkopuoliset kontaktit ja yhteistyö muiden kameraseurojen kanssa

Kun Rauman Kameraseura oli vuonna 1956 hyväksytty SKsL:n jäseneksi, alkoi varsin vilkas yhteistyä seuran ja liiton sekä muutamien muiden kameraseurojen kesken. Liiton kuvakokoelmia ja esitelmiä pyydettiin kokouksiin ja niiden annista sitten keskusteltiin laajasti.

Liiton kokoelmilla oli 1950- ja 1960-lukujen taitteessa kova kysyntä, sillä usein niiden piti olla jo lähes seuraavana päivänä jossakin toisessa kameraseurassa esitettävinä.

Muiden kameraseurojen kesken yhteistyöt jakaantuivat kolmeen osaan; vierailut, kuvien arvostelut ja näyttelykuvien toimittamiset toisiin seuroihin. Vierailut tietenkin tapahtuivat vastavuoroisesti lähiseudun seuroihin Poriin, Turkuun ja Kokemäelle.

Rauman Kameraseuran vuosikilpailun kuvia lähetettiin useina vuosina arvosteltaviksi Riihimäelle, Tamperelle ja Suomen Kameraseurojen Liittoon. Muut seurat puolestaan osoittivat arvostavansa seuran arvostelukykyä lähettämällä omia kuviaan arvosteltaviksi.

”Henkiinherättämisen” myötä kiinnostuivat muutamat raumalaiset yhdistykset yhteistyöstä seuran kanssa. Mm. Rauman Kilta ehdotti keväällä 1957, että seura osallistuisi paikkakunnan historiikin kirjoittamisen valokuvaamalla Rauman elämää, toimintaa ja vanhoja historiallisia rakennuksia.

50- ja 60- lukujen aikana seuran jäsenet menestyivät hyvin paikallisissa ja alueellisissa kilpailuissa. Näistä mainittakoon erityisesti Satakunnan työväenopistojen liiton kilpailut. Esimerkiksi vuonna 1963 tuli 13 palkintosijasta kymmenen Raumalle!

Taloutensa tukemiseksi seura anoi Rauman kaupungin poliisilaitokselta lupaa myydä arpoja 8 – 12 huhtikuuta 1957. Arpajaisten palkintoina olivat REALT -valotusmittari, DUAFLEX -peiliheijastuskamera ja 10 kpl GOUDY -laatikkokameraa, jotka kaikki oli saatu lahhjoituksena. Kaikki 500 sadan markan hintaista arpaa tekivät kauppansa ja seura pääsi näin tavoitteeseensa.

Lahjoittipa Rauman Kameraseura vuosikokouksessaan 16.12.1959 tekemällään päätöksellä 2000mk Tasala Wilkun patsaskeräykseen.

Seuran toiminnasta

Vakiintuneimpana seuratoiminnan muotona ovat olleet kuukausikokoukset, joissa on käsitelty kaikkea mahdollista seuran toiminnan aikana. Kesäkautta lukuunottamatta seura on kokoontunut yleensä kerran kuukaudessa.

Kokoukset ovat rakentuneet mm. pöytäkilpailujen, vuodenajat-kilpailun sekä erilaisten esitelmien ympärille. Varsinkin värinegatiivi- ja diafilmien lyödessä itseään voimakkaasti läpi 60 -luvulla olivat maahantuojat ja erilaisten fotoliikkeiden asiamiehet innolla esittelemässä tuotteitaan. Myös seuran jäsenet pitivät uutuuksista varsin aktiivisesti omia ”kokemusesitelmiään”.

Lue lisää...
LV 2014